Nuo ketaiset kumisaappaat kuvan vasemmassa alareunassa kuuluvat äidilleni, joka on useammin kuin kerran astellut saunapolkua edestakaisin. Nuorempana askel oli joutuisampi, nyt se on jo hieman verkkainen, vaikkakin 82vuotiaalle edelleen hyvin virkeä.
Olen oppinut saunan lämmittämisen jo pikkutyttönä sekä häneltä että isältäni, joka on oikea savolainen juuriltaan. Isä kertoi, että oikeaoppisesti (jos sellaista oppia voi ylipäätään olla, koska jokaisen savusaunan lämmittäminen on oma taiteen lajinsa) savusaunan tulipesässä pitäisi olla koko ajan liekehtiviä puita. On kohtalokasta päästää pesä sammumaan tai edes hiillokselle. Puita kannattaa lisätä suhteellisen tiuhaan. Tulen pitää palaa tarpeeksi iloisella liekillä, jotta noki palaa kivistä.
Isä kertoi myös, että savun pitäisi tupruta saunasta ilman vetoa ja painetta, "kaakessa raahassa", niinkuin savolainen sanoo. Savurajan pitäisi olla lauteiden tasolla tai mahdollisesti jopa korkeammalla, jotta jalkatila ei nokeentuisi. Oven ja räppänän säädöllä savurajan saa asettumaan oikealle kohdalle.
Liian suuria ja kuumia pesällisiä ei saisi polttaa. Ne voivat koitua saunan kohtaloksi, niinkuin aiemmassa tekstissäni olen kertonut. Viimeinen pesällinen pitäisi olla pientä puuta sanovat jotkut muut, mutta ei isäni. Meillä on poltettu samanlaisia pesällisiä alusta loppuun. Oma sauna pitää ennen kaikkea oppia tuntemaan, jotta sen osaa lämmittää oikein.
Riipuu kiukaan kivien määrästä, veden lämpötilasta ja saunan koosta kuinka kauan saunaa pitää lämmittää. Omassa saunassamme poltetaan 3-4 pesällistä puita pienelle porukalle ja 4-6 pesällistä isolle porukalle. Lämmin vesi kuumuu vielä saunan hiipuessa tai siintyessä, joten veden ei tarvitse kiehua kun sauna laitetaan hiipumaan tai siintymään. Tälle toimenpiteelle on monta sanaa. Meillä käytetään molempia. Joskus sanotaan myös seestymään, ässehtimään, tasoittumaan, rauhoittumaan, tai breikille.
Siintyminen on sanoista kaunein. Se tarkoittaa sitä, että kun tulipesässä on vielä pienoinen punainen hiillos, niin ovea voidaan laittaa jo pienemmälle raolle. Siintymisen aikana saunassa on paljon häkää, joten siellä oleminen ei ole suotavaa, jos ei sitten halua ehdoin tahdoin päästä hengestään, Häkää on toki myös lämmityksen aikana, joten hengittäminen savusaunassa on silloin vaarallista.
Meidän sauna siintyy/hiipuu noin tunnin, joskus jopa puolitoista. Sinä aikana voi käydä pinkomassa hiekkatiellä itsensä hikiseksi, soutaa läheiselle lammelle ja takaisin, joogata vihreällä nurmikolla tai nauttia vain joutenolosta, kuten isäni osaa tehdä. Nykyisin hän on lopettanut kaiken turhan suorittamisen. Alla olevassa hän nauttii maisemasta ja elää hetkessä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
