Juhannuksen jälkeen

Ontto on olo, kun  ei  lämmennyt savusauna Savossa tänä juhannuksena. Kylmät ilmat ja erinäiset muut syyt pitivät kaukana kalaisasta järvestä ja  saunarannan koivupuista. Olikohan peräti kolmas juhannus kolmeenkymmeneen vuoteen, kun löylyjä heitettiin kaupungissa ja sähkökiukaalle. Voi, voi.

Latteat oli löylyt, jos savusaunaan vertaa, mutta en vertaa. Kyllä lauteilla  lämmintä oli ja pehmeä tunnelma, sillä kiuasta ostaessamme yksi kriteeri oli löylyn pehmeys. Nykykiukaissa, sähköisissäkin, on onneksi enemmän valinnanvaraa kuin muinoin. Omamme on hyvä, etten sanoisi keskivertoa huomattavasti parempi, miltei täydellinen ja oikeastaan sitä se juuri on. Siis sähkösaunaksi paras mitä saa.  Jos joku ei usko, niin tervetuloa kylpemään. Niksi piillee hyvän kiukaan lisäksi siinä, että kiukaan pitää olla sopivan lämmin, eikä missään nimessä liian kuuma. 80 astetta on jo aivan liikaa. 75 riittää, koska muutoin ei voi heittää löylyä.

Minä en nimittäin osaa istua pienessä ja kuumassa huoneessa vain hikoilemassa. Saunassa pitää saada heittää vettä kiville ja usein. Ensinnäkin  siksi, että on nautinnollista tuntea kun kuuma löyly hiipii iholle ja vielä mukavampaa on kun keho pikkuhiljaa jäähtyy ja heittokättä alkaa taas hermostuttaa.  Heittämisessä on hehkua myös siksi, että kuumista kivistä lähtee korvia hivelevä, sihisevä ja pihisevä ääni kun ne saavat kylmää vettä niskaansa.

Kun en jussina mökille päässyt, niin lohdutukseksi laitan tähän juhannuskuvan muutaman vuoden takaisesta tunnelmasta

Räppänä

Savusaunan lämmitys alkaa sillä, että koko sauna tyhjennetään pesuvadeista, kauhoista, vesisankoista, saippuoista jne.  Ai miksikö? No siksi, että savusaunassa ei ole piippua vaan savu saa vapaasti tuprahtaa kiukaan mustien kivien lomasta saunaan, räppänästä ulos, ovesta pukutilaan ja pukutilasta katossa olevan aukon ja ulko-oven kautta vapauteen.

Mikä on räppänä? Räppänä on saunan seinässä oleva pieni tuuletusaukko, eräänlainen luukku joka vedetään auki sivusuunnassa ja laitetaan samalla tavalla kiinni. Se on auki saunan lämmityksen aikana, koska savu leijailee siitä ulos.  

Räppänä voi olla auki myös saunomisen aikana ja aivan erityisesti, jos haluat viilentää saunaa kun vieressä olevat vihtovat henkensä edestä ja luulet että happi loppuu.  Siitä voi hengitellä raitista ilmaa myös, jos  saunassa on huonon lämmityksen vuoksi kitkua, tai tuntuu että olet saamassa häkämyrkytyksen. 

No, valitettavasti et kyllä tiedä, jos olet saamassa häkämyrkytyksen, koska silloin alkaa vaan väsyttää ja taju menee pikkuhiljaa, mutta varmasti. Pelastut ainoastaan pakenemalla ulos asti, jos ehdit, koska  ainakin meidän sauna on sen verran iso, että lauteilta ulos on otettava monta askelta. Ja niiden aikana ehtii tuupertua isokin mies. No lohdutukseksi kerron, että hyvä saunanlämmittäjä osaa valvoa, että tuli on kokonaan sammunut eikä sininen liekki lepata.

Meidän räppänä oli vuosikausia tosi reppana, koska kukaan ei välittänyt korjata sitä. Nyt se on kuitenkin kunnossa ja vetokahva toimii taas. Tarvittiin vain yksi kohtalaisen suuri naula ja vähän vasaraa. Niin ja taskulamppu, ja kiltti mies jolla oli aikaa noin 5 minuuttia hakea työkalut ja kaksikymmentä sekuntia aikaa naulata se ainoa naula.

Räppänän kautta siivilöityvä valo laskeutuu kauniisti saunatilaan ja yhdistyy ikkunasta avautuvaan kirkkauteen. Valo sävyttää puun väriä, joka elää silmien kautta ja saa jokaisella saunan lämmityskerralla erilaisen ilmeen.

Vesi lattilalla tummentaa puun syyt ja tekee ne kiiltäviksi. Jos kurkistat veden heijastukseen, niin voit nähdä oman tunnetilasi. 

Keskity jo nyt, sillä meditatiivisuus ja rituaaalisuus alkaa oman pääsi sisältä. Anna itsellesi aikaa, niin saunaan tulee hyvä ja lempeä löyly ja kiukaan henki on kanssasi.